lauantai 19. elokuuta 2017

PELKO ULTRA.

Oireita ei ollut, oli vain tunne ettei kaikki ole hyvin. Tunne vaivasi vahvana viikon verran. Tämä raskaus aika ennenkuin alkaa tuntemaan liikkeitä, on omalla tavallaa pelottavaa aikaa. Mulla on istukka edessä jotenka sekin vaimentaa liikkeitten tuntemista. Pian tunne oli kasvanut mielessäni niin vaikeaksi että päätettiin varata aika yksityiselle kätilölle.

Asiaa vaikuttaa myös varmasti se että tämä on ensinmäiseni - minulla ei ole siis kivuista mitään tietoa että mikä on normaalia koska ei ole mitään mihin verrata. Myös ensinmäisen kohalla varmasti on jokainen vähän yli huolehtivainen ja vain 7-päivän aikana aloin ymmärtää vanhempien jatkuvaa huolta lapsen menetyksestä ja voinnista. Teininä olin vain ''mitä mulle muka nyt sattuis?'' kun vanhemmat paasasivat, mutta pikkuhiljaa olen alkanut ymmärtämään omien vanhempienikin tuntemuksia tämän meidän pikkuisen myötä.

Me ei otettu vielä sukupuolesta selvää, sillä haluttiin säästää jännitettävää kuun loppuun olevaan rakenne ultraan. Tärkeämpää oli vain saada tietää että kaikki on hyvin. Kätilö oli ihana ja ymmärtäväinen - kyllä taas huomas yksityisten ja julkisten hoito henkilökunnan eron!

Masussa kohelsi hirveää vauhtia 20cm & 280g pikkuinen tyyppi, jonka olisin voinut ottaa näytöltä jo syliini. Kaikki siis kunnossa, ja tyyppi vastasi kokoaan viikkoihin. (Nyt rv 18+6) 12 päivän päästä nähdään taas!

Oletteko te käynneet ylimääräisissä ultrissa tarkistamassa että kaikki on hyvin?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Lukijat