keskiviikko 28. toukokuuta 2014

itseinho.

Sana ja merkitys jonka kanssa kamppailen joka päivä. Sana jonka juuret johtaa jo ala-asteelta, niin monista sanoista, lyönneistä, satuttamisesta. Hukuttamis yrityksestä - koska olin vääränlainen ja ruma. En kuulunu tänne. Muutkin huomas sen, ja halus hukuttaa mut pois tästä maailmasta, toisinaan suren ettei ne onnistunu. Onnistu vaan saamaan mulle ahtaanpaikan kammon & mulle iskee paniikki jos joku pitää musta kiinni eikä päästäkkään irti.

Mua itkettää, enkä estä sitä. Muhun sattuu. & kun katon itseäni peilistä, haluisin hajottaa koko peilin. 'Ei, ei miten joku ihminen voi näyttää tolta? Saatanan epäonnistunu paska,' Toisinaan suren, etten koskaan päässy syömishäiriössä niin pitkälle että oisin kuollu siihen. Että olin tosiaan niin heikko. Vihaan itteäni. Mä häpeän itteäni niin paljon etten pysty oikeen edes olemaan rannalla ellen saa jätesäkkiä, mä en pidä seksistä koska häpeen itteäni niin paljon, saatan joskus saada paniikkikohtauksen seksin jälkeen, en pidä paljastavista vaatteista koska mä häpeän itteäni, haluisin joka päivä vaan pukeutua jätesäkkiin enkä näyttäytyä kellekkään.

Mä saatan purskahtaa itkuun jos nään jonkun niin kauniin ihmisen. & sit mä itken ja itken ja vihaan itteäni vielä vähän enemmän. Kaikki se on niin epäreilua. Miten kaikki muut on niin kauniita ja upeita, mä oon tällänen. Miksi? Väkisinki tulee mieleen että jos mä oisin kaunis olisinko koskaan ollut koulukiusattu, yritetty hukuttaa. YHEN VITUN RUMUUDEN TAKIA MÄKÖ OLEN JOUTUNUT KESTÄÄ KAIKEN TÄN? Oisko kauneus pelastanu mut? tää on niin epäreilua.. mä en oo edes ihminen.

Mä nostan kaikki muut ihmiset niin paljon ylemmäs mun. Kaikki on vaan jotain niin paljon parempaa, upeempaa ku minä, & mikä parasta: ne on terveitä. Ne on ihmisiä. Mä en oo edes sitä vähää. Mä muistan vielä niin hyvin sen illan kun mulla oli kourallinen lääkkeitä kourassa, mä otin ne. Mä menin makaamaan peiton alle ja kuuntelin anna puu - säännöt rakkaudelle. Koska ainut mitä oisin vaan halunnu osta tehdä, niin rakastaa. Rakastaa ja olla riittävä. Edes jollekki.. Mua ahdisti minä. Mä en jaksanu enään itteäni, en jaksanu enää elää itteni kanssa. Sen kanssa joka vitun ikinen päivä jota vihaa maailman eniten, eikä siitä pääse eroo. Se oli ainut keino, tai no olis ollut. Mä olin valmis - niin valmis kun vaan voi. Mä olin helpottunu tiedosta ettei mun tarvi enään koskaan elää itseni kanssa, ettei muhun koskaan enään satu, ettei mun tarvi enään jaksaa, kaikki se paska on ohi.

 - ja edelleen se kaikki laittaa mut hymyilemään. - päästäkää mut pois, olkaa kilttejä.
Mä olen taistellut masennuksen kanssa 12 vitun vuotta, kauan vielä? Eikö tää jo riittäis? Mä oon nähny jo osaston seinät, ekan kerran jo lapsena. Mä en menny tänään töihin & miksi? Koska oon niin paska etten jaksa. mä en jaksa.. enkä tiedä miksi mä tätä teille kerron, mun oli vaan pakko päästä jonnekkin purkamaan tätä kaikkea. ois vielä niin paljon kerrottavaa, mutten mä pysty. sattuu ja itkettää liikaa.

Voikaa te paremmin. Olkaa vahvoja ! ootte upeita.

sunnuntai 25. toukokuuta 2014

auringon paahteessa lepposaa pistelyy, tätä kesäfiilistelyy.

Ajattelin käyttää tätä aikaa nyt hyväks ja rustata heti perään toisenkin postauksen. Nykyään mulla on niin harvoin aikaa käydä oikeesti kaikki kuvat läpi, muokata ne ja alkaa postaamaan. Varsinkin näinä aurinkoisina ja lämpiminä päivinä kun ne haluaa viettää vaan ulkona, eikä sisällä rustailemassa jotain postausta. Eihän siihen kauaan meniskää mutta kuitenkin. Eilen me lähettii jo 11-12 aikaa veneilemään ja kalastamaan missä tosiaan kärtsäsin selkäni ihan kokonan, ei voi ees rintsikoita pitää. Sieltä päästessämme lähdin aika suoraa käymään kotona ja sitten auttaa siskoa sen tupareitten järjestämisessä, tarkotus oli vielä illemmalla lähteä jonnekkin mutta taisin saada auringon pistoksen päivällä, & lähin jo kotiin 8 aikaa ja puol 9 nukkumaan. ohgood oon jo vanhus. :-D & sain viimeviikolla kullalta 3kk lahjaks tollassen ihanan korun. <3

keskiviikko 21. toukokuuta 2014

RÄPSYTTIMET TESTISSÄ

Mulla ei oo koskaan ollut tekoripsiä, sillä oon aina ajatellu etten lasien takia voi ottaa koska ne jäävät kiinni. Yksi kaverini sitten kerran tokas että ei se oo este, että hänelläki on, & hän saa kohta kans lasit, mutta sitten se vaan jäi jotenki koska onhan ne kallis ottaa. Kuitenkin tänä vuonna on allergia niin paha että jopa ripsariki ärsyttää mun silmään, joten lähdin kyselemään mistä niitä saisi halvalla, sillä vielä vähemmän mulla on nyt rahaa kun silloin kun asuin vielä kotona. Siinä sitten yksi kaveri huikkas että hän tekis 10e, & diili oli sovittu. Ei tarvinut edes kahdesti miettiä. Jotenka me sovittiin aika sunnuntaille ja alettii tuumasta toimeen:
Noi teipit silmissä ärsytti aivan sikana ja luomet 'täris' minkä kerkes, silti tää mun kaveri osas laittaa ripsiä & puolessa välissä mun silmät oli  onneks rauhottunu jo niin että pysyivät paikalla. Ripsien laitto ei sattunut yhtään. Oli vaan tosi tyhmään maata siinä 2,5h. toi paikoillaa olo kun ei oo mun juttu :-D Me laitettiin 8mm muuten paitsi silmän nurkkaa missä lasi ei ota enään vastaan niin 10mm.
Sen pari päivää mitä oon näitä kerenny käyttämään niin on ollut aivan ihanat. Helpottaa aamuja kun ei tarvi ripsaria laittaa vaan äkkiä sutasta puuteria nassuun. (ja näin kesäsin ja heleteillä ei sitäkään.) Tykkään kun ei tarvitse joka ilta pestä meikkejä pois (hehe oon vähän laiska siinä) tai jos itken niin ei valu ripsarit poskilla.  & helpottaa nyt niin paljon tätä silmien kutinaa ja hankausta ku ei sitä ripsaria tarvitse käyttää. Nyt silmät ei oo ärtynyt mistään. Eikä nää ei tunnu mitenkää erilaisemmilta kuin oikeetkaan ripset ja näihin tottuu tosi nopeesti. Eikä ole edes irtoillut. Eli tykkään aivan hurjasti ja voisin suositella näitä ihan kaikille varsinki vähän laiskemmille pesee meikkinsä pois, tai torkkuttajille joilla tulee kiire aamusin eikä välttämättä olisi aikaa meikata. 
Miltä nää näyttää teidän silmiin? 

tiistai 20. toukokuuta 2014

ehkä jonain päivänä joku opettaa minut uudestaan rakastamaan niinkuin sinäkin opetit.

oii oon niin innoissani. viime viikolla sain vihdoin ja viimein tehtyä tilauksen ifolorii, (oikeeestaan loppu viikolla, oisko ollu pe.) & ne on jo nyt täällä. Kotii tullessani mua odotti monta pakettia, ja ah. Mun on pitkään pitänyt tehdä tämä, kun pelkään että ku kone kaatuu nii sinne meni sit kaikki kuvat, ja musta on tosi kiva jos nää ois konkreettisesti jossain eikä vaan täälä koneella. Pitää odottaa enskuuhun kun saan lisää rahaa ja sitten käydä kattomassa jonkun näkönen valokuva albumi.

oon myös mielettömän innoissani tosta säästä. Tätä on kaivattukki. Löysin eilen netflixsistä yhen sarjan mihin oon jäänny totaallisesti koukkuu, eilinen päivä meni siis niitä katellessa & niin varmaan menis tämäkin päivä ellei käytäis miehen kanssa syömässä 3kk 'kunniaks' (me ollaa noloja.... :-D) & hei, mä kävin ottamassa sunnuntaina elämäni ekat räpsyttimet, mutta teen niistä sitten erikseen postauksen kun oon näitä hetken kerenny pitää ja kokeilla. Ihanaa loppu tiistaita teille <3

ps. onko postausideoita?
pps. koti postausta tulee mutta vähän viiveellä, kun ei kaikki taho olla vieläkää valmista & oman näköstä.

lauantai 17. toukokuuta 2014

satama päivä.

neule ginatricot, toppi ginatricot, farkut garlings, kengät hm
ah, näitä päiviä olikin odotettu. Treffattiin sannan kanssa kolmen aikoihin & päätettii käyttää hyvää säätä ja lämpösiä ilmoja hyväks ja lähteä satamaan terassille yhille, ja kuvaamaan. Yleensä ku päästään yhdessä kuvailemaan nii on ihan kakka ilma, jotenka tää päivä oli sille tarkotukselle ihan täydellinen :-) tykkään tosi paljon näistä kuvista, sillä satama on niin kaunis paikka kuvata, muutenki tosi hyvä valostus. & tosi ihanaa miten sielä tänään tarkenee niinkin pienellä varustuksella. muutaman päivän takaista postausta tulee heti perään, en vaan viittinyt lykätä niitä kaikkia tähän samaan kun ois tullut niin sekavaa tekstiä ja liikaa kuvia.

mutta mitä te tykkäätte näistä kuvista? :-) 

Lukijat