tiistai 21. marraskuuta 2017

PARISUHDE JOULUKALENTERI.

Ajatus tähän lähti muutama ilta sitten jutellessa että miten saisimme lisättyä suhteeseemme läheisyyttä ja enemmän yhteisiä hetkiä, ilman että se olisi kuitenkaan väkinnäistä. Arjessa toisen huomioiminen jää helposti kaiken kiireen ja hektisyyden alle. Niimpä mieleeni juolahti että mitä jos tehtäisiinkin parisuhde joulukalenteri, toinen osapuoli kirjoittaa toiset 12 luukkua ja toinen toiset 12 luukkua jotta kummallekkin olisi jotain yllätyksiä kalenterissa.

Tarkoitus on laittaa ihan pieniä juttuja, millä huomioida toista arjessa, lisätä hellyyttä ja tehdä enemmän yhdessä asioita. Budjetiksemme valittiin max 10e yhteisiin tekemisiin, eli vain pienistä jutuista on kyse :-) Onneksi tuo toinen osapuoli oli kiinnostunut lähtemään mukaan, ja itseasiassa oli se motinoituneempi osapuoli kun piti kaivaa oikeen puhelimesta kalenteri esii ja alkoi suunnittelemaan! :-D

TARVITSETTE :

Voi olla että kaikki tarvitsemanne löytyy jo kodin kaapeista, sillä tämä ei paljon tarvi. Kyniä, kartonkia, sakset, lasipurkin / jonkun purkin/laatikon mihin luukut voidaan laittaa & mielikuvitusta!
Toki askartelu välineitä voi olla paljon enemmän oman maun mukaan!
Mun homma oli keksiä parittomat luukut, ja J parilliset. Kiellän J:tä kurkkimasta mun blogia, niin voin jakaa teille omat luukkuni ;

1. Antakaa toisillenne joulupusu.

3. Antakaa toisillenne hieronta.

5. Laittakaa joululaulut soimaa ja leipokaa yhdessä joulutorttuja ja -pipareita.

7. Koristelkaa joulukuusi yhdessä.

9. Paketoikaa yhdessä joululahjat.

11. Halatkaa toisianne.


13. Vuokratkaa / käykää leffassa.

15. Ostakaa/ tehkää pieni omaperäinen lahja toisillenne.

17.
XOXO - lisää pusuja joulukuuhun.

19. Menkää saunaa yhdessä ja antakaa toisillenne hieronta.

21. Menkää romanttiselle kuumalle kaakaolle takapihalle. (eka ajattelin että ihan luontoon, mutta tällä mahalla ei enään paljoa liikuta, hyvä kun kaupassakaan voi käydä ilman että alkaa supistelemaan, eli takapihalle vain kynttilöitä, viltit, hyvin puetaa päälle ja tadaa! :-D)

23. Rentoutukaa yhdessä katosen joululeffoja - sillä aatto tulee olemaan yhtä vilskettä.

Sit vaan enään ihanaa ja läheistä joulun odotusta!

sunnuntai 19. marraskuuta 2017

YLLÄTYS TREFFIT MIEHELLE.

Me ollaan jo pitkä tovi keskitytty pelkkään raskauteen ja siitä selviämiseen. J on käynnyt omaa henkistä prosessiaan isäksi tulosta, käynnyt läpi ajatuksia millainen isä haluaisi olla, mitä perinteitä ja arvoja hän haluaisi siirtää omalle pojalleen, ja samalla aina jaksanut olla meistä se joka meitä kannattelee. Kertoo ettei ole mitään hätää ja kuinka kaikki ratkeaa kyllä ajan kanssa.

Jaksanut hoitaa mua ku olen voinnut ajottain todella huonosti, tuonnut ruokaa, tehnyt ruokaa, ollut läsnä, käynnyt kaupassa päivässä useampaa otteeseenkin koska milloin mikäkin tuntui sillä hetkellä helpottavan pahaa oloo ja jaksanut siihen päälle vielä kuunnella mun kiukuttelua kun kaikki tuntuu pahalta ja on huono olla.

Raskaus on viennyt kaikki haluni, niin seksiin kuin ihan vain läheisyyteen. Kun itsellään on lähes koko ajan tuskanen olla ja sattuu nii harvemmin sitä tekee mieli ketään ottamaa iholle roikkumaan ja lääppimään. J on joustanut asioissa niin paljon jotta vain mulla ja pojalla olisi paras mahdollinen olla.
J oli lähtenyt aamusta vaihtamaan autoonsa jotain öljyä lapsuuden kotinsa autotalliin. Ilma oli harmaa, sateinen ja kaikenlisäksi oli sunnuntai. Itselleni sunnuntait on viikon masentavimpia päiviä kun tuntuu että aina silloin sataa, on koleaa, väsyttää entistä enemmän ja se päivä vain matelee. Olen ollut nyt vähän päälle viikon mamma lomalla ja olen tainnut suurimmaksi osaksi vain nukkua, kyhnöttää täällä uudessa kodissa ja vähän siivoilla tavaroita sieltä ja täältä.

Kuitenkin aamupalaa syödessäni sohvalla ja katsoessa joululeffaa päätin että tää makoileminen ja kotona kykkiminen saa riittää! Näpyttelin J:lle viestin ''tulisitko niin nopeasti kotiin kuin ehdit'' muistuttaen kyllä että voi ihan rauhassa kuitenkin öljyt vaihtaa sinne autoo :-D Lähdin suihkuun ja laittautumaan. En ole perus meikkiä itselleni tehnyt varmaa sen jälkeen kun plussasin ja meinasi ihan meikkivoiteen levittämisessä mennä sormi suuhun että miten tää homma tehtiikään :-D Ihan hassua miten pelkkä meikkaaminen saa olon tuntemaan hyvältä ja niin omalta itseltään.

J:n tullessa kotiin pyysin häntä vaihtamaan vähän parempaa päälleen ja lähdettiin matkaan. Päätin viedä J:n meidän lemppari raflaa Helsinkii Vapianoon. Pettämätön joka ikinen kerta - maailman parhaat pastat! Samalla kierreltiin tottakai Helsingin muutamat kaupat - ja miten ihana Helsinki onkaan joulun alla <3
Vaikka toki eihän mikään tälläinen asioita muuta, mutta piristää kivasti tehdä jotain muuta kuin kyhnöttää kotona sohvalla kännykät kädessä.  Muutenkin nyt alkaa olemaan viimeisiä kertoja kun voidaan spontaanisti vain lähteä ja tehdä asioita kun mieli tekee. Halusin myös kiittää J:tä siitä että hän on meidän matkassa pysynyt, vaikka se tie on ollut kivinen ja yhtä ylämäkeä, silti hän jakaa kanssani kotinsa ja makaa tässä vieressä viltin alla. 

Muistakaa lähimmäisiänne <3 pus! 

perjantai 17. marraskuuta 2017

KIRJE POJALLENI.

Hei sinä pieni poikamme sielä mahassani. Ilmotit meille tulostasi toukokuisena aamuna plussan muotona pissatikussa. Tikkuun pamahti plussa niin nopeasti etten kerennyt edes sitä laskemaan kädestäni lavuaarin tasolle odottamaan tulosta. Siitä ei ollut epäilystäkään että asustit masussani. Isäsi oli töissä enkä saannut häntä kiinni, jotenka soitin seuraavaksi heti äitilleni sinun mummollesi joka hihitteli vain puhelimessa että hänestä tulee pian mummo. Isäsi tuli töistä heti mun luo, vaikka seurustelua ei ollut kuin 4kk takana oli meille kummallekkin sanomatta selvää että pidämme sinut. Ajoimme samana päivänä illemmalla kertomaan isälleni, eli sinun vaarillesi tulostasi. Hän nimesi sinut naperoksi ja varasi sinun ensimmäisen sauna kerran itselleen. Siskoni, eli tätisi tarvi vielä vähän totuttelua että hänen pikkusiskonsa on raskaana ja että sinä olet tulossa maailmaan. Isäsi vanhemmat, eli sinun mummi ja pappa alkoivat myös odottamaan sinua innoissaan.

Meillä meni tovi jos toinenkin ymmärtää mitä tässä on tapahtumassa. Teit raskauden todelliseksi heti parin päivän jälkeen plussasta - sillä kahlitsit minut halailemaan vessanpönttöä seuraavaksi 5kuukaudeksi. Ensimmäinen ultra oli kun olin vasta rv 9+3 ja olit vain muutamia millejä pitkä, mutta silti liikuit kohdussa jo todella vilkaasti ja sydämesi löi. Emme vieläkään oikein ymmärtänyt isäsi kanssa että mahassani asuu ihmisen alku joka me ollaan saatu aikaseksi. Ihmisen alku josta on puolet äitiäsi ja puolet isääsi. Tuijotimme hämmästyneinä ultrakuvan näyttöä, isäsi sanoi että näytät saksanpähkinältä, ja olimme helpottuneita että kaikki oli sinulla hyvin.

Rv 15 tunsin ensimmäisesi hennot liikkeesi, mutta vasta viikolla n.22 aloin tuntemaan sinua päivittäin. Rv. 20+5 oli rakenneultra jolloin saimme tietää sukupuolesi. Minä olin ihan varma että olet tyttö, isäsi taas veikkasi poikaa ihan vain ollakseen kanssani erimieltä :-D Ensimmäiseksi ajattelin että mitä minä sillä pojalla teen, kun enhän mä tiedä mistä pojat tykkää? Mutta nyt en osaisi ajatellakkaan että minusta tulisi tytön äiti. Isäsi tykkäsi jutella sinulle mahan läpi ja kuunnella mahani päältä sinua. Rv 26 isäsi tunsi sinut ensimmäisen kerran, hän yritti kuunnella sinua kun monotit häntä sitten suoraan poskeen. Isäsi myös tykkää paljon pussailla äitisi vatsaa, tänäänkin ennen töihin lähtöä tuli antamaan vielä sinulle pusun. Ehkä tunnet isin pusut jo? Ja tiesithän että isäsi on maailman paras isä juuri sinulle! Hän odottaa sinua innoissaan ja miettii mitä kaikkea hän sinulle opettaa ja minne kaikki alle hän sinua viekään. Parempaa, huolehtivampaa ja rakastavampaa isää et voisi saadakkaan! 
Meitä jännittää isäsi kanssa että kummalta näytät enemmän? Viimeisimmässä ultrassa sinulla oli ihan isäsi nenä ja äitisi huulet, olit niin todellinen siinä ruudulla. Aivan pieni ihminen jo <3 Meitä jännittää myös nähdä millainen tyyppi olet luonteeltasi, mitä perit äidiltäsi ja mitä isältäsi? Toivon että saat äidiltäsi itsepäisyyttä ja tempperamenttiä mennä elämässä eteenpäin vaikka joku yrittäisikin sulle sanoa ettei susta ole siihen. Sillä tempperamentillä ja itsepäisyydellään äitisikin on saannut unelmiaan toteutettua. Mutta toivon kuitenkin että perit isäsi rauhallisuutta, ja tillannetajua. 

Me toivomme isäsi kanssa että osaisimme luoda sinulle kodin johon sinun on aina helppo tulla, että osaisimme välittää sinulle kuinka paljon rakastamme sinua, kuinka hyväksymme sinut sellaisena kuin olet ja kuinka aina voit kertoa ihan mitä tahansa. Ei ole asiaa jota et voisi isällesi tai äidillesi kertoa. Toivoisin että voisin kääriä sinut pumpuliin ja pitää piilossa pahalta maailmalta, mutta se paha maailma myös opettaa sinulle valtavasti asioita. Mutta mitä ikinä käykään, me seisomme sinun tukenasi. Olet ihana, ainutlaatuinen, arvokas ja meidän oma poikamme. 

Tätä kirjettä kirjottaessani sinulle olen Rv31+5. Olen ollut raskaana 222päivää ja 58 päivää jäljellä laskettuun aikaasi, 14.1.2018. Raskaus on ollut hankala niin fyysisesti kuin henkisestikkin, olen joutunut käymään läpi asioita jotta voisin olla sinulle parempi äiti. Olen joutunut tekemään raskaita oivalluksia ja joustamaan periaatteistani. Meillä täällä on kaikki sinua varten valmiina muutamaa vaatetta lukuunottamatta. Toki vielä pitää vähän asioita järjestää oikeille paikoille. Ilmoitat itsestäsi jo hyvin selkeästi ja tunnen sinut jo mahani läpi. Olet kohta jo melkein kaksi kiloinen jäbän alku ja n. 40cm pitkä.

Me täällä jännitämme ja odotamme että koska oikein saavut maailmaan tehdäksesi meistä vanhempia ja perheen. Onkohan sinulla tukkaa tai miltä ensi parkaisusi kuulostaa? Miltä sinä tunnut ja kuinka pieni oletkaan? Koko lähi sukusi odottaa sinua innoissaan  - tervetuloa maailmaan pieni heti kuin olet valmis! 

Rakkaudella äitisi xx

Lukijat