lauantai 25. helmikuuta 2017

MIELI VAI KROPPA?

Kumpaa sinä kuuntelet tehdessäsi päätöksiä? Kumman sinä annat vaikuttaa päätöksiisi? Kumman sinä annat päättää valinnoistasi? 

Unelma itsestä valmennuksen yksi tavottoiseta on nostanut päätään lujastikkin tällä viikolla. - ''Minä kuvan, itsetunnon ja itsevarmuuden paraneminen. - Haluan olla armollisempi itselleni. Haluan oppia kohtelemaan itseäni ystävänä. En halua enään laiminlyödä itseäni. Olen tehnyt sitä aivan liian pitkään. Nyt on aika tehdä muutos.''

Mulla on alkanut tällä viikolla harjoittelu. & keho on veroittanut omansa jaksamisen suhteen. Eilen illalla itkin pyykkejä pistäessäni kuivumaan. En olisi millään jaksanut, ja siitä suoraan meninkin nukkumaan. Mietin siinä pyykkejä laittaessani itku silmässä että mitä jos olisinkin pitänyt tämän viikon treeneistä kiinni? Huokasin syvään & totesin - Onneksi en pitänyt.. 

Olen siis totaallisesti pitänyt tämän viikon lomaa treeneistä. Olen taistellut mieltäni vastaan ja antanut kropan päättää että mitä tehdään - ja se päätti että nyt levätään. Totutellaan työ rytmiin ja lähetää vasta ensiviikolla lisäämään treenejä työ päivien lisäksi.  Mulla on ollut aina vaikeuksia tunnistaa mikä on kehon pyytämää lepoa, vai vain oman mielen laiskuutta? Ehkä vielä joskus minä opin tunnistamaan ne.

Olen myös tällä viikolla miettinyt että mitä ihmettä mä teen? Miten mä olen kohdellut itseäni? Oikeasti? Liikunta on ollut ''pakkomielteistä'' siitä asti kun aloin laihduttamaan, eli n. kaksi vuotta sitten. Olen miettinyt että mitä ihmettä mä teen niillä lihaksilla, tai mitä ihmettä mä teen vähemmällä vaa'an lukemalla jos mä voin itse hyvin?

- En oikeesti niin yhtään mitään!

Miksi tuotan keholleni liikettä mistä mä en nauti? Mikä ei voimaannuta mua? Mikä ei inspiroi mua?
Miksi edes välitän niin paljon siitä miltä mä näytän? Kelpaanko muille? Lähtökohtaisesti mun pitäisi miettiä mikä inspiroi mua? Miten haluan liikutttaa kehoani? Mitä haluan sen saada ja tuntea liikunnasta jota sille tarjoilen? Miten voisin palvella itseäni, jotta kelpaisin itselleni? Miten voisin saada ajatukset itseäni kohtaa rakkauden täytteisemmäksi?


Paljon kysymyksiä, joihin ei vielä ole vastauksia. Mutta mä uskon että mä saan tämän valmennuksen myötä vastaukset itselleni kehitettyyn kysymyksiin.

Olen myös miettinyt että vanhempana, aikuisempana tulen varmasti katumaan sitä että miksi mä rääkkäsin itseäni liikunnalla ja likasilla pahoilla ajatuksilla, vain sen takia että haluan olla timmimpi ja kauniimpi? Kuitenkin kaikki se on katoavaista. En voi rääkätä itseäni vain tietyn ajan, lopettaa ja säilyttää tulokset läpi elämän. Vaan liikettä pitää tehdä sen läpi elämän & haluanko rääkätä itseäni koko elämäni? - E
N.

Tällä viikolla olen jotenkin tosi vahvasti herännyt siihen todellisuuteen miten annan maailman ja median pinnallisuuden vaikuttaa omaan ajatusmaailmaan itsestäni ja kuinka annan sen ohjata toimintaani omaa kroppaani kohtaa. Ja tämä ajatus saa minut itkemään.

Ja juuri nyt, juuri tällä hetkellä mä luon itselleni uuden tavoitteen valmennukseen : Mä aijon uskaltaa vielä valmennuksen aikana uima halliin. Antamaan keholleni liikettä jota se ja mieleni rakastaa - uimista. Välittämättä siitä miltä mä näytän, välittämättä siitä mitä muut ajattelee mun kropasta!
Kohdellaan itseämme parhaalla mahdollisella tavalla, sillä me ansaitsemme sen. 

* Yhteistyössä unelma itsestä valmennus. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Lukijat